9/10/2016

Kun vauvaa ei nukuta

Milo on syntymästään lähtien ollut melko huono nukkuja. Alusta asti nukahtaminen on ollut melkoisen taistelun takana ja nukuttaminen onnistuu ainoastaan tissille. Olemme yrittäneet kaikkemme, että Milo oppisi nukahtamaan itsekseen tai muuten nukuttamalla, mutta turha toivo. Milo on koko tämän 5,5 kuukauden aikana nukahtanut kolme tai neljä kertaa muualle kuin rinnalle ja nekin kerrat ovat olleet melkoisen taistelun takana. Näillä kerroilla Milo on saatu nukahtamaan syliin jumppapallon päällä pomppimalla. Jos Milon yrittää iltaisin laittaa pinnikseen, oli vauva miten väsynyt tahansa, niin alkaa välitön huuto. Ja huudon alkaessa väsymyskin katoaa ja edessa on sitten monen tunnin nukutusurakka.



Päiväunet puolestaan nukutaan sylissä tissi suussa, liikkuvissa vaunuissa tai harvoina kertoina äidin kainalossa tissi suussa. Tähänkin on yritetty, vaikka mitä, mutta Milo herää yleensä sillä sekunnilla, kun vaunut pysähtyy tai Milo lasketaan sylistä sängylle tai sohvalle. Sen jälkeen meillä onkin sitten kiukkuinen pieni poika, koska unet jäävät pahasti kesken.

Näiden lisäksi Milo on alusta asti heräillut 2-15 kertaa yössä. Ensimmäiset neljä kuukautta ensimmäinen unipätkä oli 3-6h ja sen jälkeen alkoi tiheämpi heräily ja tissin kaipuu. Ja tämän ensimmäisen pätkän Milo on nukkunut alusta asti omassa pinniksessään ja loppu yön perhepedissä meidän kanssa. Neljän kuukauden iässä alkoi tiheämpi heräily ja pidempi unipätkä katosi kokonaan. Myös nukkumaan meno siirtyi siitä klo 20-21 -> 22-24. Ja ensimmäinen herääminen tuli yleensä jo tunnin tai kahden päästä nukahtamisesta. Tämän laitoin neljän kuukauden hulinoiden piikkiin, joista olin lukenut mm. imetyksen tuen fb sivuilta. Kuitenkin nämä hulinat vaan tuntuvat pahenevan ja viimeiset kolme viikkoa on suoraan sanottuna olleet aivan kamalia.



Iltatoimet alkavat klo 19.30-20 iltapuurolla, jonka jälkeen iltapesut ja yöpuvun laittaminen. Sen jälkeen alkaakin varsinainen nukuttaminen. Tissiä, rintaraivareita, hytkyttelyä, kikatusriehumiskohtauksia, nukahtamista ja sänkyyn vienti. Ja tämä toistetaan se 3-30 kertaa, kunnes suostuu jäämään pinnikseen nukkumaan. Yleensä menee ainakin se parisen tuntia. Kun vihdoin Milo on jäänyt nukkumaan, ensimmäinen herää puolen tunnin tai viimeistään tunnin päästä, jolloin lyhyt, suunnilleen vartin, tissitauko ja sen jälkeen jatkuu unet.

Äskeinen homma on vielä ihan ok, omaa aikaa ei vaan nykyiseltä jää muuhun iltaisin kuin pikaiseen iltapalaan. Mutta tätä seuraava yö on melkoisen villiä. Milo heräilee yleensä tunnin välein aamuyöhön asti, jonka jälkeen heräillään 15-30 minuutin välein aamun asti. Lisäksi nyt on tullut jokin ihme piristyminen öisin ja valvotaan Milon kanssa yleensä yhden ja neljän välillä parisen tuntia. Tällöin ei kelpaa tissi tai sängyllä makoilu, vaan pitää olla jotain ohjelmaa, muuten alkaa järkyttävä huuto. Lopuksi tissiä ja nukkuminen jatkuu. Lisäksi perhepetikään ei toimi vanhaan malliin, vaan maito kelpaa ainoastaan istualteen imetettynä ja mielellään samaan aikaan hytkytettynä. Yleensä tissittelee tunnin tai puolitoista. Välillä ei nukahda heti tähän, vaan sitten Milo manducaan ja pompitaan jumppapallolla puolisen tuntia ja yleensä siinä vaiheessa viimeistään nukahtaa ja saa laitettua sänkyyn.



Aamulla olo on monesti melkoisen nuutunut ja ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa yön sirkukselle. Onneksi iso kuppi kuumaa kahvia ja reipas lenkki koirien kanssa saa piristymään ja jaksaa taas seuraavan päivän. Vielä tämä menee ja mies vie Miloa välillä vaunuttelee, että saan nukkua pahimpia univelkoja pois. Kuitenkin mielessä käy välillä, että oppiiko tuo pikkumies joskus nukkumaan yhtään paremmin ja jos tämä on normaalia niin millaiset on sitten ne 6kk hulinayöt?

Ennen Milon saantia kuvittelin, että vauvat nukkuu paljon ja hyvin, paitsi jos tulee koliikkivauva. Jotenkin ei käynyt mielessäkään, että vauvaa ei vaan yksinkertaisesti huvita nukkua. Monet kerrat olen myös kuullut, että olen opettanut Milon huonoksi nukkujaksi. Miten vauvaa edes voi muka opettaa mihinkään? Olisiko meidän pitänyt vain huudattaa vauvaa? Toiset taas vihjaili, että Milo ei nuku koska mun maito ei riitä ja pitäisi aloitella vellit ja korvikkeet. Noh, en aloittanut ja nyt Milo saa iltapuuroa ja ihan yhtä huonosti nukkuu.

Mutta eiköhän tämä tästä, vauva-aika menee kuitenkin kuin siivillä ja huono yö unohtuu yleensä siinä vaiheessa kun aamulla kainalossa on hymyilevä ja höpöttelevä vauva.

Onko muita, joiden taloudessa on vähäunisia vauvoja?

9/05/2016

Kuntoprojekti: Elokuun tulokset

Heinä-elokuun vaihteessa päätin, että nyt haluan oikeasti rueta tekemään töitä kropan kuntoon saamiseksi, kuitenkin ottamatta liikaa stressiä asiasta. Raskauden aikanahan painoa tuli n.18kg,
59kg->77kg. Näistä hävisi 10 kiloa suunnilleen kuukaudessa, mutta sitten se pysähtyi siihen. Vaaka näytti sitkeästi 67kg +/-2kg. Etenkin, kun aloitin minipillerit toukokuussa, tuli kammottava turvotus ja painoa alkoi jojoilla. Heinäkuussa katsoin itsestäni kuvaa ja se ei ollut omaa silmää miellyttävä ja päätin, että elokuun alusta aloitan pikkuhiljaa parantamaan tapojani ja tavoittelemaan lähtöpainoa ja vartaloa. En kuitenkaan halua ottaa asiasta mitään hirmuista stressiä ja opettelen nauttimaan itsestäni ja kropastani,

Elokuun ensimmäinen päivä vaaka näytti luvuksi 66,7kg ja tavoitteeksi laitoin että painon pitää mennä 65 puolelle ja niinhän se vaaka näytti viimeinen päivä 65,9kg! 800g oli hävinnyt. Mitään suurta muutosta en huomaa ulkonäöllisesti tai muuten, mutta kertaakaan ei ole vielä synnytyksen jälkeen paino käynyt näin alhaalla ja saavutin tavoitteeni. Muita muutoksia en tehnyt asialle kuin, että säännölliset aamulenkit, päivälenkkien lisäksi ja en enään herkutellut joka päivä, vaikka edelleen usein. Mutta tyytyväinen olen.

Kuvistakin huomaa, että mitään kovin massiivista muutosta ei ole tapahtunut. Maha on omaan silmään hieman kutistunut. Samoin jalat hieman kaventunut, mutta tämän seurauksena selluliitti erottuu entistä paremmin. Mutta suunta on oikea. Pitkään tosin mietin, että kehtaanko julkaista näitä kuvia lainkaan, mutta tässä nämä on. Rehelliset kuvat. Kuvakulmat on hieman erit ja olisi voinut hieman katsoa ettei laput pursua pöksyistä, mutta tätä tämä on meillä. Suuri saavutus jo, että mies jaksaa edes räpsiä jotain kuvia.

Ja älkää antako harvinaisen huonon muokkauksen häiritä liikaa, ei vaan jaksanut panostaa tällä kertaa.




Syyskuun tavoite on saada taas painoa yksi numero alaspäin. Lisäksi tästä viikosta alkaen, vähintään kerran viikossa lyhyt lihaskuntotreeni ja yksi venyttely. Lisäksi edelleen lenkkeilyä.