5/19/2016

Reissussa beben kanssa

Käytiin Milon kanssa muutaman päivän reissu Kuopioon.
 Meidän reissuun sisältyi:


-Paljon ulkoilua
-Pitkiä lenkkejä
-Minun lapsuusajan maisemia
-Menneiden muistelua

-Parasta seuraa
-Paljon autossa istumista
-Huonossa kelissä ajamista
-Liikaa jäätelöä ja muita herkkuja


-Koirien kanssa puuhailua
-Saunomista ja rentoutumista
-Liian lyhyitä yöunia
-Ripulista kärsivä vauva

-Paljon naurua
-Kunnollisia keskusteluja
-Arjesta irtaantumista
-Paljon imettämistä (jopa julkisella paikalla!)


Kaiken kaikkiaan siis aivan ihana ja rentouttava reissu, vaikka jännitinkin sitä, kun piti lähteä yksin vauvan ja koiran kanssa matkaan. Matkassa isoin haaste oli kamalat vesisateet, koska pelkään sateessa ajamista. Tulomatkalla jouduttiin pysähtymään kerran, kun minimiehelle iski nälkä. Yllätin itseni positiivisesti, kun uskalsin imettää huoltoasemalla, vaikka olin yksin liikenteessä, eikä tehnyt edes tiukkaa. Ajattelin vain, että miten paljon helpompaa, kuin pullojen ja korvikkeiden kanssa olisi. 

Reissu yllätti positiivisesti, oli niin paljon helpompaa kuin luulin joten takuulla ruetaan kesän aikana matkustamaan enemmänkin!

5/13/2016

Tavallista arkea



Melkoisen vauhdikasta arkea ollut taas, päivät vain vilisee ohi. Aamulla heräät ja kohta havahdutkin jo pikkuhiljaa siihen, että onkin jo ilta ja pitäisi mennäkkin taas nukkumaan. Välillä tuntuu, että päivän aikana ei ehdi saamaan mitään aikaiseksi, mutta silti saatat havahtua siihen, että ainoat hetket kun ehdit istua alas ja napsauttaa telkkarin päälle on imetyshetket. Onneksi poika on melkoinen fiilistelijä syödessään, niin saa siinä yhteydessä levähtää, kun unet on itsellä jäänyt melko vähiin.

Milo on nyt 7vkoa 2pv vanha ja vihdoin on ruennut arkeen tulemaan melko tasainen rytmi ja poika saa nukuttua muuallakin kuin sylissä. Ainut haaste nukuttamisen suhteen on se, että ei suostu nukahtamaan muualle kuin rinnalle, joten tämä homma on aina minun vastuulla. Tosin eipä se edes haittaa, koska  Milo on pieni tissikirppu vain hetken.
Aamut meillä alkaa yleensä viiden-kuuden kieppeillä, jolloin alkaa aamun tissittelymaratoni, mikä kestää sen parisen tuntia. Itse selailen yleensä blogeja yms. puhelimella, koska Milo pitää huolen ettei näiden syöttöjen aikana pääse vain äiti nukahtamaan. Puoli kymmeneltä viimeistään päästään sängystä yleensä ylös ja hoidan itse omat aamuhommat, jos mies on kotona, annan Milon hänelle siksi aikaa.

Aamujuttujen jälkeen lähdetään viemäänkin koirat aamulenkille ja vaunutellaan yleensä parisen tuntia ja Milo nukkuu ensimmäiset päikkärit. Unta yleensä riittää niin, että kotiin tullessa ehdin pikaisesti syömään ja suihkuun ja tekemään kotitöitä. Hommat loppuu siihen kun poitsu herää, vaihdetaan vaippa ja tissitellään helposti parikin tuntia. Sen jälkeen Milo on yleensä pirteä ja hyväntuulinen höpöttelijä ja viihtyy hetkiä itsekseenkin katselemassa leluja. Tällöin hoidan omia juttuja tai hengailen vain pojan kanssa. Jos mies sattuu olemaan kotona, hän viettää aikaa pojan kanssa. Tämän jälkeen taas tissitellään, ja monesti sen jälkeen Milo nukahtaa ja hoidetaan koirien päivälenkki, kaupassa käynnit yms.

Illat menee aika tiiviisti Milon kanssa, kun alkaa väsymys tulla ja monesti alkaa pojalla mahassa kiertää. Hoidetaan iltahommat ja tissitellään siihen asti, että poika nukahtaa, jolloin viedään omaan pinnikseen ja vanhempien oma aika alkaa yleensä siinä yhdentoista aikaan. Monesti se menee siihen, että itse en jaksa muuta kuin viedä koirat ja syödä ja kömmin itsekin nukkumaan.

Yöllä herätään yleensä ensimmäisen kerran kahdelta, sen jälkeen vähän ennen neljää ja sen jälkeen puolen tunnin-tunnin välein aamuun asti. Onneksi Milo syö öisin nopeasti ja nukkuu ensimmäisen heräämisen jälkeen tiiviisti minun kainalossa, josta on helppo syöttää puoli unessa. Muut jutut kuten vaipanvaihdot yritetään pitää minimissä, koska niistä Milo virkistyy sen verran, että menee huomattavasti pidempään saada unen päästä kiinni. Tällä rytmillä ollaan menty nyt suunnilleen parisen viikkoa, jopa silloin, kun ollaan oltu yökylässä vaarin luona.

Toki osa päivistä on erilaisia riippuen siitä onko neuvolaa, mies kotona tai muuta suunniteltua menoa. Tällä viikolla käytiinkin torstaina neuvolassa. Painoa oli tullut kolmessa viikossa kilon verran ja pituutta sentti. Eli hyvillä mielin mennään tissimaidon voimalla! Samalla oli sekä pojan, että minun lääkärintarkastus. Milo on täyden kympin poika ja näillä näkymin ei pitäisi olla esteitä 6kk täysimetykselle. Samalla reissulla Milo sai ensimmäisen rokotteen (rota), ja vielä ei ole tullut muita oireita kuin hieman tavallista enemmän kuolaa ja pieruja.

Minulla oli samalla jälkitarkastus ja kaikki oli kunnossa. Vatsalihakset oli palautuneet täysin ja lantionpohjalihaksetkin menossa pikkuhiljaa oikeaan suuntaan. Eli vihreää valoa salitreenille! Ehkäisyasiassa päädyin minipillereihin, joita voi huoletta syödä imetyksen aikana. Sain samalla kuitenkin varuiksi reseptin hormonikierukkaa varten, jos tuntuu, että en muista ottaa pillereitä säännöllisesti.

Tässä olikin viime aikojen peruskuulumiset, huomenna lähdenkin sitten Milon ja Kirppa koiran kanssa kohti Kuopiota. Tämä onkin Milon ensimmäinen mummolareissu. Hieman jännittää, että millainen matkasta tulee kun yksin lähden, onneksi sain kaksi muuta koiraa hoitoon ja mies katsoo auton sun muut lähtövalmiiksi meitä varten.

5/02/2016

22

Hieman jäljessä olen näiden kirjoitteluideni kanssa, koska poika pitää välillä melko kiireisenä ja kun mies tulee kotiin, ei aina halua kuluttaa yhteistä aikaa koneella istuen.

Vähän nuhjuinen ja väsynyt, mutta onnellinen 22v kotimamma!

17.4. tuli mittariin vuosi lisää ja nyt on jo 22 vuotta täynnä. Viime vuosi oli aivan mahtava ja uskon, että tästä vuodesta tulee vielä mahtavampi. Minulla on tapana tehdä "uudenvuoden lupaukset" aina syntymäpäivänä ja niin tein tänäkin vuonna.

Viime vuonnahan sain itseni todella hyvään fyysiseen kuntoon, osallistuin juoksutapahtumaan, kihlauduin, tulin raskaaksi/sain lapsen, vaihdoin työpaikan mieleiseen, sekä muutettiin isompaan aivan ihanaan asuntoon. Mielestäni tuon enempää ei voi edes pyytää.

Tämän vuoden aikana suunnitelmissa olisi:

-Mennä naimisiin
-Pystyä juoksemaan puolimaratoni
-Aloittaa jokin uusi urheilulaji
-Saada vanha kunto takaisin
-Tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita
-Kehittyä kuvaajana ja kirjoittajana
-Kehittyä kouluttajana (koirat)
-Sisustaa ja laittaa koti loppuun
-Ja mikä tärkein niin olla paras mahdollinen puoliso ja äiti

Näillä mennään, ja 17.4.17 tsekataan kuinka tavoitteet täyttyi!