6/09/2017

Bucket List kesä -17

Meidän kesä toivottavasti sisältää seuraavia asioita:

Päiväretkiä
Yksi pidempi vaellus
Kesäreissuja
Rannalle
Pari kotieläinpihakäyntiä

(c) Jenny P 

(c) Jenny P.
Puuhamaa
Litroittain jäätelöä
Koiranäyttelyihin
Islanninhevosvaellus
Kalastusreissuja
Särkänniemen koiramäki



Mökille
Nuotiomakkaraa
Pyöräretki
Tuurin kyläkauppa
Piknikille





Valokuvausta
Vaatekaapin uudistus
Olohuoneen sisustaminen
Viimeiset raskauskilot pois


Eli leppoisa lomakesä tiedossa. Ei oteta paineita, ei stressiä, mennään vaan päivä kerrallaan fiilispohjalla! :) Kuvituksena toimi meidän päiväkävely kuvat arboretumista.

6/05/2017

Vauhdikas viikonloppu

Huuuh, mikä viikonloppu meillä takana. Tämä maanantai onkin mennyt siitä palautumiseen ja sopivasti olikin sadepäivä, niin olikin melkein pakko pysytellä kotosalla. Rakastan menoa ja meininkiä, mutta sekin on parhautta, kun sen jälkeen saa olla ihan vaan kotona.

Mutta itse asiaan. Perjantaina me päästiin pitkästä aikaa perhekahvilaan ja samalla moikkaamaan muita mammoja ja maaliskuisia. Ja kyllähän sitä juttua riittikin koko kaksi tuntia. Sieltä lähdettiinkin sitten suoraan Kangasalan kautta koukaten ystäväni luokse. Hän asuu maalla, punaisessa tuvassa ja me päästiin Milon kanssa sinne viettämään ihana "miniloma". Perjantai koostui kauppareissusta, hyvästä ruuasta/herkuista, saunomisesta ja yli puoleen yöhön asti kestävästä höpöttelystä. Ihan parhautta! Milokin oli kiltisti koko illan ja meni ajoissa nukkumaan vaikka olikin vieras paikka ja kaiken lisäksi nukkui koko yön sikeästi. Itsellä jäi vähän yöunet vähiin, mutta se on välillä ihan fine. Koiratkin saivat olla kokoajan ulkona, yötä lukuunottamatta.

Lauantaina herättiinkin sitten jo kuuden pintaan. Syötiin runsas aamupala ja sitten lähdettiinkin ulkoilemaan. Aamulla laiteltiin taimia kasvulaatikoihin, kierreltiin pihaa ja tutkittiin vanhojen varastojen sisältöä, mistä löytyikin vaikka mitä aarteita edellisten asukkien jäljiltä. Jennyn piti ottaa päivällä muutamat kuvat ja sillä välin Milo nukkui sylissäni pitkästä aikaa päikkärit. Ennen lähtöä käytiin vielä pieni retki koirien kanssa kuivavuoren laavulla. Aivan ihana paikka ja suosittelen kyllä päiväretkeilijöille. Ainoat miinukset olivat vasta heränneet ja verenhimoiset hyttyset ja ei uskallettu tehdä nuotiota, metsäpalovaaran vuoksi. Seuraavalla kerralla sitten!

Kiitos vielä emännällemme Jennylle superihanasta ja rentouttavasta viikonlopun aloituksesta. Toivottavasti pian uudelleen.






Lauantaina mentiinkin sitten ajoissa nukkumaan, sillä sunnuntaina oli Kalenterimanian paljon odotettu kesämiitti 2017. Sunnuntaiaamuna herättiin ajoissa, hoidettiin pakolliset aamuhommat ja sitten lähdettiinkin matkaan. Kyydissä tuli pari manialaista ja juttua riitti koko matkan ajaksi. Milokin viihtyi paremmin kun oli vierasta matkaseuraa. Matka meni yllättävän nopeasti ja päästiin aikataulussa perille miittipaikkaan. Miitti oli tänä vuonna Espoossa Kauppa & Galleria Tallissa. Miittipaikkana aivan erinomainen ja jos joskus menen vielä naimisiin, niin tuo paikka olisi aivan ykkönen hääpaikaksi. Henkilökunta oli ihanaa, lapset otettiin huomioon ja isona plussana oli katonrajassa majaa pitävät liito-oravat!

Miittipäivä meni tosi nopeasti, vaikka siihen oli varattu koko päivä. Paikalla oli n.100 kalenterimaanikkoa, mitä ihanimpien plannereidensa kanssa. Paljon oli kaikkea ohjelmaa, superihania ihmisiä ja hyvää kahvia. Lisäksi he olivat saaneet miittiin todella paljon sponsoreita ja mukaan saatiin valtava pussillinen vaikka mitä ihanuuksia. Päivä kului ihmisten kanssa jutellessa, kalentereita tuunaillessa ja ihan vain kaikkea sitä ihmetellessä. Milokin viihtyi koko päivän tosi hyvin, ei vierastanut ketään ja nukkui jopa pitkät päikkärit kaiken sen keskellä.  Kotimatkalla iski  pieni kiukku, mikä ei olekkaan ihme pitkän päivän jäljiltä.

Iso kiitos vielä kaikille järjestäjille ja muille kalenterimanialaisille! Meillä oli aivan ihana päivä ja takuulla miittaillaan uudestaankin. Tuolta löytyi uusia kavereita, joidenkan kanssa varmasti ollaan jatkossa enemmänkin tekemisissä. Paljon kertoo, että ainut miinus mikä tulee mieleen on se, että aika ei riittänyt tutustua kaikkiin :D




(c) Petra Sorsila
Sunnuntai iltana ei tarvinnutkaan kauaa unta odotella, kaiken hauskan jäljiltä. Mutta mikä parasta, kesähän on vasta aluillaan!

6/01/2017

Profiilikuvia melkein 10 vuodelta

Blogeissa on kiertänyt haaste laittaa 10 vuodelta facebookin profiilikuvia, alkujaan haaste lähti Mamma rimpuilee blogista. Minulla niitä ei ole kuin vuodesta 2010 lähtien jotenka aloitetaan sitten siitä. Ei tule ihan kymppiä täyteen mutta tuskimpa se haittaa.


2010 Pääsin peruskoulusta. Olin 16vuotias ja mulla oli ihana mustaa, tuccaa ja rokkia vaihe :D Tässä kuvassa ollaan jo selkeästi menossa iisimpään suuntaan meikin ja hiusten suhteen. Odotin kovasti kesän reissua ja ammattikoulun alkua. Yläaste aika ei ollut mulle kaikista helpointa.


2011 Ammattikoulu aika teki selvästi mulle hyvää. Vaalensin hiukset ja uskalsin olla enemmän oma itseni. Tällöin alkoi selvästi myös puhelin selfieiden aikakausi. Tällöin olin myös muuttanut omilleni kämppikseni kanssa.


2012 Blondin aikakausi jatkui. Kävin koulua ja juhlin paljon. Minulla oli kolme koiraa joidenka kanssa harrastin ja ulkoilin. 


2013 Ihana suttuselfie. Hiukset muttuivat tummemmaksi ja elämä oli vähän tuuliajolla. Erosin ja tapasin lapseni isän. Syksy oli melkoista taistelua ja asioiden järjestelyä, mutta loppu vuodesta alkoivat asiat järjestyä ja elämälle löytyi suunta. Lisäksi 2013 valmistuin ammattikoulusta eläintehoitajaksi ja tein oman alan hommia.


2014 Vaihdoin työpaikkaa ja muutin jälleen. Aika meni töissä, koirien harrastuksissa, sekä  miehen ja ystävien kanssa aikaa viettäessä. Tyyli oli taas mennyt vähän tummempaan suuntaan.


2015 Tämä kuva on otettu vähän ennen sitä, kun tein positiivisen raskaustestin. Olin elämäni kunnossa ja muutenkin elämä oli vaan ihanaa. 


2016 Tämä kuva on otettu pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Rakastin noita hiuksia! 


2016 Tämäkin on edelliseltä vuodelta, mutta tämä on edelleen profiilikuvanani. Rakastan vaan tätä kuvaa <3 Oltiin M:n kanssa menossa juhliin. Mutta ehkä voisi katsoa jo jotain uutta kuvaa pikkihiljaa.

Tämä oli hauska haaste ja samalla sai muistella menneitä ja huomata miten paljon onkaan ehtinyt tapahtua ihan vaan muutaman vuoden aikana.